Miltä näyttää 160cm ja 63kg?

Fitfashionin blogeissa on ollut nyt meneillään pituus versus paino-vertailupostauksia, jotka ovat olleet mielestäni tosi kivoja. Niissä korostuu että paino on vain numero eikä sitä kannata liiaksi tuijottaa. Elämässä on sitä paitsi paljon muutakin kuin vaa'an lukemat.

Postauksia löytyy ainakin Piia Pajusen, Prime life by Umppu-, Monna treenaa- ja Mansikkapilvi - blogeista. 

Liityn joukkoon mukaan - Mun numeroni ovat 36, 160 ja 63.

Ikää on siis 36v, painoa noin 63kg ja pituutta 160cm. Harrastan liikuntaa useamman kerran viikkoon, keskimäärin kolme kertaa salitreeniä ja lisäksi kulkee kerran viikkoon tankotanssi ja/tai ilmajooga sekä akrobatia/kehonpainotreenit. Lenkkeily kuuluu päivittäiseen arkeen koska koirat. Juuri nyt olen ruokavaliolla ja valmennuksessa, eli tämä klassinen halu tiputtaa ne maagiset 5kg on ollut ajatuksissa, mutta vaakalukemapa ei ole juuri minnekään liikahtanut vaikka tiivistymistä on selvästi tapahtunut sekä peilikuvan että mittanauhan perusteella. Saa nähdä pitääkö heittää se haave romukoppaan kokonaan.

Sanotaan että ikä on vain numero. Mun mielestä ihan samaa voisi sanoa myös painosta. Sekin on vain yksi numero muiden joukossa eikä itsessään kerro juuri mitään.

Vaikka olenkin dieetillä, en tavoittele varsinaista laihuutta. Mun tavoitteeni on saada kroppaan muotoa samalla kun nostan voimatasoja niin että kykenen tekemään tanko- ja akrobatiaharrasteiden puitteissa niitäkin juttuja joihin en vielä pysty. Mulla ei esimerkiksi koskaan tule olemaan kapeita reisiä, sen sanelee osittain jo geenitkin. Mutta en minä sellaisia tahtoisikaan. Mä tykkään siitä että nainen näyttää naiselta, saa olla kurvia ja muotoa. Luonto ei vaan mulle suonut Marilyn-mallista kroppaa joten mä joudun sen sijaan vähän rakentelemaan sitä mallia mitä haluan. Kerran nyt sitten haluaisin kapeaa uumaa mutta sen jatkoksi pyöreämpää takamusta, joudun kyykkäämään ja käyttämään jalkaprässiä ja kaikkea muuta kivaa. Selkään tarvitsen vahvuutta jo vastapainoksi konttorirotan istumatyölleni. Rintaranka ja alaselkä ovat jatkuvasti jumissa ja olisivat vielä enemmän jos en harrastaisi liikuntaa. Ja kivahan se on jos olkapäissä ja käsivarsissa on heiluvien allien sijaan kauniimpaa muotoa ja kiinteyttä.

Jos ulkonäkö muokkaantuu ilman että paino tippuu edes sataa grammaa niin so be it. Normaalipainoiselle kisatavoitteettomalle tämän kaltainen dieetti on muutenkin sellaista hifistelyä ja kokeilua, kiinnostava testata voiko kroppaansa muokata, mutta sinänsä ei pidä ottaa myöskään liian vakavasti.

Ulkonäkötavoitteiden lisäksi harrastan salitreeniä ja liikuntaa myös aivan puhtaasti pääni takia. Salitreeni nollaa päätä paremmin kuin mikään terapia ja akro-ja tankotreeneistä haen itsensä ylittämisen ja kehittymisen tunteita. ( Lisäksi olen addiktoitunut roikkumaan ilmassa ja mielellään pää alaspäin.. ;)  )

Laihduttamisen sijaan edelleen kehottaisinkin etsimään hyvää oloa terveiden elintapojen kautta.

Jos voit hyvin, olet energinen, jaksat hyvin ja nautit elämästä niin painolukemalla (tai edes BMI-luvulla eli painoindeksillä) ei ole paljonkaan merkitystä. Vaa'ankin voi heittää kaapin perukoille. Siinä mielessä olen samoilla linjoilla paljon puhutun vaakakapinan kanssa!

Get fit - Kuukausi takana, mikä on fiilis?

Nyt on takana noin neljä viikkoa kevään kuntoprojektiani. 

Miten lähti käyntiin ja millä mielellä on menty?

No käyntiinhän lähti tosi huonosti. Ehdin vasta aloittaa ruokavaliolla kun flunssa iski. En siis päässyt tutustumaan saliohjelmaankaan kun piti siirtää ohjauskertaa siihen saakka että parannuin. Flunssailu kesti nyt kaksi viikkoa, ei onneksi sen pidempään, mutta projekti alkoi puolittain, pystyin toteuttamaan vain ruokavaliota. Ja vasta viime viikolla pääsin takaisin treenin makuun - lauantaina akrotreenit, tiistaina salille vielä varovaisemmin tuntumaa hakemaan, keskiviikkona tankoilua pitkästä aikaa ja perjantaina sitten eka virallinen projektiin liittyvä treeni kun pääsin personal trainerin johdolla käymään läpi jalkapäivän. Lauantaina sitten kevyttä akroilua ja nyt odotan päästä katsomaan vielä kolmijakoisen treeniohjelmani muut päivät kera PT:n. Ensimmäinen jalkatreeni ainakin osui ja upposi! Kolmatta päivää oli jalka- ja takamusosasto hellänä perjantain jäljiltä.

Olo oli varsinkin alkuun paljon kevyempi. Ensin oli myös nälän tunnetta, ns. dieettinälkää ja hieman mietin mahtaako kaloreita joutua nostamaan. Mutta kerran viikossa tapahtuva kevyt tankkaus on tasoittanut tilannetta. Nyt viikon alkupuolella ei tunnu ruokavalio juuri missään, ja vasta viikon loppua kohden sitten tuntee kevyttä dieettinälkää.

Olen mielestäni pysynyt aika hyvin ruodussa syömisten kanssa. Tuntuu että halutessani saisin poiketa ruokavaliosta enemmänkin jos tahtoisin, mutta nyt juuri on sellainen mieli että haluaa mennä aika orjallisesti ohjeen mukaan ja koittaa kiristellä. 

Hirveästi ei ole siis tapahtunut muutosta tässä ajassa mitä tulee numeroihin. Paino heilahti kilon alaspäin yhdellä viikolla, mutta palasi takaisin lähtöruutuun seuraavaan mittauskertaan mennessä. Vyötärön ja lantion senttilukemat ovat pysyneet samana, kuitenkin mahasta on tasaiseen lähtenyt jotain pois, eli pelkällä ruokavaliolla -3cm kuitenkin. Ja toisaalta kun vertasin viime lokakuun mittanauhalukemiin tuossa niin on tapahtunut melko paljonkin. Näiden 4kk aikana on vyötäröstä kadonnut -2,5cm, mahasta jopa -6cm, ja lantioltakin -2cm. Paino ei kuitenkaan ole tippunut kuin korkeintaan kilon, ei ihan sitäkään. Mikä itseasiassa korostaa jälleen taas sitä faktaa ettei pelkkää painoa kannata pitää ainoana mittarina vaan muutosta ja tiivistymistä voi tapahtua vaikkei se painolukema itsessään radikaalisti muutu.

Energiaahan olisi nyt kuin pienessä pitäjässä pakkomakaamisen jälkeen! Ja odotan innolla päästä tekemään töitä nyt kokonaisvaltaisemmin kun saa vielä treenitkin kunnolla mukaan kuvioon. Toivon kovasti että ehtisin tehdä hommia täysipainoisesti edes jonkun viikon - Nyt on tullut flunssailtua niin paljon että en uskalla nuolaista ennenkuin tipahtaa, tiedä mistä sen seuraavan pöpön taas saa kiinni. Edelleen tankkaan inkivääriä ja vihreää teetä ja toivon että vastustuskykyä olisi sen verran karaistu että voisi nyt vähän aikaa mennä nuhasta kärsimättä!

Kuinka elää terveellisesti?

Millainen oikeastaan on se paljon puhuttu terveellinen ruokavalio?

Nyt en puhu mistään laihdutuskuurista enkä dieeteistä. Nyt puhun sellaisesta ruokavaliosta ja tavasta syödä,  mikä on terveellistä ja hyväksi meille yleisesti. Meillä on tietyt tarpeet jotka täyttämällä yksinkertaisesti voimme paremmin. Toki jokainen on yksilö ja yksilötasolla meille sopii vielä tarkemmin erilaiset ruokavaliot - joku tarvitsee laktoositonta, joku gluteenitonta, toiselle sopii eräät ruoka-aineet paremmin kuin toiset. Saatat olla vegetaristi tai vegaani - silti, kaikesta tästä riippumatta, moni seuraavista perusperiaatteista pätee meihin kaikkiin.

Munakasta salaatilla

LYHYESTI JA YTIMEKKÄÄSTI:

1. Syö säännöllisesti - huomioi ateriavälit

2. Muista aamiainen

3. Juo tarpeeksi vettä

4. Syö riittävästi proteiinia
5. Suosi täysjyvätuotteita
6. Vältä piilosuolaa, piilorasvaa ja piilosokeria
7. Syö hiilihydraatteja kohtuudella

8. Suosi hyviä rasvoja
9. Suosi kasviksia, marjoja ja hedelmiä

10. Herkuttele kohtuudella


JAKSATKO LUKEA TARKEMMIN?

1. Syö säännöllisesti - huomioi ateriavälit

Pidä kone sopivasti käynnissä aamusta iltaan. Syö mieluiten noin viisi kertaa päivässä, useamminkin jos työsi on raskasta tai harrastat rasittavaa liikuntaa. Aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on hyvä lähtökohta jaottelulle. Kun syöt 3-4h välein, veren sokeritasot pysyvät tasaisina, aineenvaihdunta toimii ja energiaa riittää pitkin päivää. Pahin skenaario kropallesi on pantata ensin syömistä tuntikaupalla ja syödä sitten syntyneeseen nälkään jopa liikaa kerralla. Joku saattaa virheellisesti ajatella että paastoaminen ja vain kerran päivässä syöminen johtaisi laihtumiseen, mutta itseasiassa se on yksi helpoimmista tavoista kerätä lisäkiloja. Ruumiisi kun yrittää sitten pitää kynsin hampain kiinni viimein saadusta ravinnosta  ja pyrkii varastoimaan sen. Syöminen säännöllisesti pitää kropan tyytyväisenä ja siinä uskossa että tarvetta varastoimiseen ei ole.

2. Muista aamiainen

Päivän aterioista ehdottomasti tärkein on aamiainen. Aamiainen saa olla tuhdimpikin, startataanhan sillä kone käyntiin päivää varten. Toisaalta jos olet sitä tyyppiä että aamuisin ajatuskin ruuasta ällöttää, kannattaa opetella juomaan sitten edes smoothie aamukahvin ohessa.Yön jälkeen kroppa tarvitsee käynnistyspiikin aineenvaihduntaa varten sekä ravintoa. Älä lipsu aamiaisesta!

Aamiaisia

3. Juo tarpeeksi vettä

Yllättävän moni ei osaa juoda päivän mittaan tarpeeksi.. Vettähän olisi hyvä juoda yksilöstä riippueb 2-3l päivässä ja muut juomat siihen päälle. Kahvi ja tee ovat diureetteja, ne eivät käy janojuomasta. Itse inhosin veden juomista aiemmin, mutta totutin itseni siihen koska riittävä veden juonti  nyt vain on yksi tärkeä perustarve ihmiselle. Kroppa on jatkuvassa hälytystilassa jos ei saa riittävästi nestettä. Makeanhimokin saattaa olla oikeasti kevyttä nestehukkaa, sen minä opin kantapään kautta. Turhia mielihaluja pystyy taltuttamaan ihan jo riittävällä nesteytyksellä. Jos vedenjuominen ei ole sinullekaan helppoa, kokeile alkuun pitää 0,5l pulloa mukana ja täytä se päivän mittaan pari kertaa. Kokeile viikko tätä ja kuulostele onko olosi parempi. Riittävä veden juonti vaikuttaa myös monella tavalla positiivisesti - Itseltäni katosivat jatkuvat päänsäryt kun lisäsin veden juomista ja toki vaikkapa ihokin hohtaa hehkeämpänä kun sisäinen nesteytys on kohdallaan.

4. Syö riittävästi proteiinia

Mitään varsinaisia proteiinilisiä ei normaali tallaaja välttämättä tarvitse, mutta huolehdi kuitenkin että saat tarpeeksi proteiinia päivittäisestä ruuastasi. Panosta myös proteiinin laatuun. Kananugget on ihan eri asia ravintosisällöltään kuin maustamaton kanafile, noin ääripään esimerkikkinä. Ja jos liikut tai treenaat, luonnollisesti myös proteiinin tarpeesi kasvaa, samoin ikääntymisen myötä on hyvä huolehtia riittävästä proteiinin saannista. Oman proteiinin tarpeen laskemiseen löytyy netistäkin ihan hyviä, suuntaa-antavia laskureita. Katso että syöt hyvänlaatuista proteiinia päivässä kuitenkin useammalla aterialla. Proteiinia saat esimerkiksi lihasta, kalasta ja kanasta, raejuustosta, rahkasta tai soijajogurtista, kananmunista, pavuista ja linsseistä.

Broilerjauhelihapihvejä ja perunalohkoja
 

5. Suosi täysjyvätuotteita

Yksi suomalaisväestön paheista on valkoinen vehnä. Sitä on joka paikassa - syömme vehnäsämpylöitä, makaronia, pastaa, vehnäleipää, pullaa, leivoksia, you name it, vehnää pursuaa joka paikasta. Tämä pitkälle prosessoitu vehnä ei sisällä juuri yhtään kuituja (jotka olisivat meille hyväksi) ja nostaa lisäksi veren sokeriarvot hetkessä korkealle. Se on kuitenkin halpa raaka-aine ja siksihän sitä onkin vähän kaikessa. Pahimmillaan (nimenomaan prosessoitu) vehnäpainotteinen ruokavalio voi pitää elimistössä yllä jatkuvaa matalaa tulehdustilaa joka sitten johtaa kaikenlaisiin muihin pieniin ja suurempiin oireisiin. Kannattaa siis suosia vähemmän prosessoituja viljoja, mikäli viljat ruokavalioon kuuluvat, ja suosia enemmän vaikkapa kauraa, ylipäätään täysjyvää sekä näistäkin mahdollisimman kuitupitoisia tuotteita.

Proteiinilettu mansikoilla, banaanilla, skyrilla ja maapähkinävoilla

6. Vältä piilosuolaa, piilorasvaa ja piilosokeria

Yksinkertaistettuna - vältä eineksiä. Vältä pitkälle prosessoituja tuotteita. Makkarat, leikkeleet, einesruuat, jogurtit, murot ja monet myslit eivät ole ravintosisällöltään kovin rikkaita. Monet ruuat vilisevät turhia lisäaineita, rasvaa, suolaa ja sokeria. Maistele toki grillimakkaraa kesämökillä grillatessa mutta älä pidä HK sinistä joka viikkoisena eväänä (vaikka se kuinka olisikin Suomen kansallisvihannes). Valitse leivän päälle mahdollisimman puhdasta leikettä mieluummin kuin perunajauhosta ja silavasta puristettua lauantaimakkaraa. Voit paremmin kun ravintosi ei koostu halvoista täyteaineista vaan sisältävät oikeita asioita, puhtaita ainesosia. Elimistösi pystyy hyödyntämään puhtaan ravinnon paljon paremmin ja saat tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita käyttöösi.

7. Syö hiilihydraatteja kohtuudella

Hiilihydraatit eivät ole mörkö eikä vihollinen. Niitäkin tarvitset jossain muodossa jotta jaksat normaalielämää. Mutta kuten aiemmissakin kappaleissa jo totesin, kannattaa panostaa hiilihydraattien laatuun. Suosi hyviä hiilihydraatteja kuten kaurahiutaleet, bataatti, täysjyvätuotteet. Lautasmalli on jaottelulle hyvä lähtökohta - Älä mätä lautasta täyteen pelkkää hiilihydraattia vaan pistä puolet lautasesta täyteen kasviksia ja vihanneksia, 1/4 lihaa/kalaa/kanaa ja 1/4 jää perunalle tai pastalle. Kun suhdanteet ovat oikein voit syödä hyvillä mielin aivan normaalia suomalaista perusruokaakin.

Tonnikalaa, riisiä ja cashew-pähkinöitä

8. Suosi hyviä rasvoja

Ihminen tarvitsee myös rasvaa ravinnostaan, eli missään nimessä ei pidä pyrkiä täysin rasvattomaan ruokavalioon. Kaikki rasvat eivät todellakaan ole pahasta, hyvät rasvat päinvastoin auttavat alentamaan kolesterolia ja verenpainetta. Monet vitamiinit tarvitsevat rasvaa imeytyäkseen (esimerkiksi tuo tärkeä D-vitamiini) ja hyvät rasvat ovat tärkeitä myös nivelille ja hermostolle, muistille ja näölle. Näitä hyviä rasvoja saat avokadosta, oliiviöljystä, pähkinöistä ja siemenistä, kananmunan keltuaisista ja rasvaisesta kalasta. Jos et ole kalanystävä kannattaa omega-3 ottaa vaikka kapselina. Kovien rasvojen osalta käydään jatkuvaa väittelyä siitä kumpi on meille hyväksi, aito voi vai kevytlevitteet, mutta itse kallistun siihen suuntaan että käytän mieluummin pienen määrän luomuvoita kuin pitkälle prosessoituja margariineja. Suosin myös kookosöljyä omassa ruokavaliossani. 

9. Suosi kasviksia, marjoja ja hedelmiä

Puoli kiloa päivässä kasviksia ei ole lainkaan pöllömpi periaate. Vihannekset, marjat ja hedelmät ovat meille todella hyväksi. Nämä luonnon omat antioksidantit ovat monet suorastaan superfoodeja. Niistä saa kuituja, hyviä hiilihydraatteja sekä vitamiineja. Hedelmien ja vihannesten vaihteleminen tarjouksien ja satokausien mukaan tuo myös vaihtelua lautaselle. Omat suosikit löytyvät kokeilemalla rohkeasti eri reseptejä. Toki myös inhokit - ei minua edelleenkään saa syömään selleriä tai purjoa..

Välillä pitää saada myös herkkuja.

10. Herkuttele kohtuudella

Terveellinen eläminen ei tarkoita sitä että kaikki herkuttelu olisi kielletty. Itse en usko mihinkään spartalaiseen totaalikieltäymykseen ja kaikkien nautintojen torjumiseen. Herkutella saa ja syödä kaikkea ei-niin-terveellistäkin silloin kun perusrunko on muuten kunnossa ja herkuttelee sopivin väliajoin. Oma aineenvaihdunta on se mikä sanelee miten paljon ja kuinka usein voi herkutella. Selvää on ettei voi vierailla mäkkärin autokaistalla joka päivä eikä syödä sipsipussillista/suklaalevyä päivässä. Mutta esimerkiksi kerran viikossa olen pitänyt itse "karkkipäivän" jolloin sitten syönyt vapaammin mitä mieli milloinkin tehnyt. Joku toinen voi pitää useammin, joku ehkä harvemmin. Toiset ovat saattaneet päättää syödä pari kertaa viikkoon jotain extraa jälkiruuaksi - jäätelön tai leivoksen tms. Jos pystyy pysymään määrän suhteen kohtuudessa, tällaisen pienen poikkeaman ei pitäisi vaikuttaa mitään. Herkut on tehty nautittavaksi, ikävää niiltä olisi kokonaan kieltäytyä.

Laihdu nopeasti - ohjeet painonpudotukseen!

Laihdu nopeasti! Tiputa 10kg kahdessa viikossa! Näin paino putoaa äkkiä! Laihdu nopeasti ilman liikuntaa! Paastoa itsesi kaksi kokoa pienemmäksi! Kaalikeitolla hoikaksi! Mehudieetti! Superhyperdieetti! IME PARSAA!

Tammikuu, painontiputusmetodien ja ohjeiden luvattu kuukausi. Ja me ihmiset olemme kärsimättömiä. Ylipainoa on saattanut kertyä ja kun motivaatiopiikki iskee se pitäisi saada pois NYT HETI. Aloitetaan intopinkeänä uusia dieettejä ja kokeillaan kaikenlaisia kikkakolmosia. Ensin painoa ehkä lähteekin, mutta jossain vaiheessa tilanne alkaa junnaamaan ja motivaatio katoaa. Ihan sama, ei tämä auta. Palataan takaisin aiempaan tapaan syödä ja elää.
Tai sitten dieetti toimiikin, saadaan tippumaan vaikkapa viidestä kymmeneen kiloa suhteellisen lyhyessä ajassa kun vedetään joka päivä esimerkiksi sitä kuuluisaa kaalisoppaa. Kun tavoitteeseen on sitten päästy, pelkkä ajatuskin kaalista ällöttää, ja hyvillä mielin ajatellaan että se oli siinä - eletään taas kuten ennenkin, tilanne korjattu! Ja sitten kuitenkin kohta ihmetellään, kun ne kilot tulevatkin taas takaisin, ehkä keräävät muutaman kaverinkin matkalta mukaansa. Että olipa muuten hemmetin huono dieetti! Ei toiminut! Tulokset eivät pysyneet!

2010

No mikä yllä mainitussa esimerkissä sitten mättää?

Yksinkertaista - Keskitytään painon tippumiseen mutta ei saavutetun tavoitepainon ylläpitoon.

Paino ei ole pysyvä määre. Painoa ei voi lukita tiettyyn lukemaan. Jos tietynlaisella elämäntyylillä olet saanut painoa kerran kertymään yli halutun, se tapahtuu kyllä uudelleenkin kun palataan vanhoihin kaavoihin hetken dieettailun jälkeen.

Entäs siis jos unohdettaisiin ne kaikki dieetit? Kaikki parin viikon supernopeat kuurit? Mitäs jos NOPEAN painonpudotuksen sijaan tähdättäisiinkin PYSYVÄÄN painonhallintaan? 

Avainsanoja on kolme: Asteittainen kokonaisvaltainen elämäntapamuutos.

Olen itsekin esimerkki. Kävi minullekin vähän hassusti useampi vuosi takaperin. Elämässä tapahtui muutoksia: Ruokavaliossa oli jo valmiiksi korjattavaa, mutta sen lisäksi hyötyliikunta tippui minimiin kun työmatka lyheni oleellisesti ja koiriakin pääsi juoksuttamaan säännöllisesti vapaana kaupungin ulkopuolella minne ajeltiin tuolloin autolla. Nukuttuakin tuli aivan liian vähän. Lenkkeilyn lisäksi elämään ei kuulunut mitään liikuntaharrastetta. Olin flegmaattinen sohvapottu ja valitin ja ihmettelin jatkuvaa väsymystä ja saamattomuutta. Kuvittelin olevani niitä keillä on hyvä aineenvaihdunta ja pysyvät suuremmitta ponnistuksitta normaalipainossa, mutta enpäs ollutkaan. Muutamassa vuodessa lisäkiloja (voisi ehkä puhua niistä parisuhdekiloista) kertyi huomaamatta. Peili ei kertonut mutta vaatteet ja valokuvat paljastivat totuuden. En enää tuntenut oloani ollenkaan hyväksi kuorissani. En tuntenut oloani minuksi ja se heijastui myös itsetuntooni.

2013

Tilanne vaivasi ja tuntui että jotain pitää koittaa tehdä. Liikkua lisää ja karsia ruokavaliota. Mutta kun ei heti alkanut tapahtua lopahti se into aina. Joku kilo matkan varrella tippui sentään ja ehkä se antoi pontta sitten siihen lopulliseen päätökseen että NYT. Vuoden 2014 alkupuolella tuli viimein kunnollinen motivaation puuska joka sai rattaat oikeasti pyörimään. Paino lähti kuin lähtikin tippumaan ja kun alettiin olla tavoitteessa innostus kasvoi entisestään. Tapahtui se haettu ihme - reilussa puolessa vuodessa entisestä sohvaperunasta  kuoriutui normaalipainoinen, itsestään parempaa huolta pitävä ja jopa urheilullinen uusi minä.

2014

MITEN SIIS OIKEIN ONNISTUIN?

1. Pitkän tähtäimen suunnitelma
Annoin itselleni alustavasti vuoden aikaa päästä takaisin normaalipainoon. Aina kun noin 5kg oli tippunut, tasasin tilannetta hetken. Heitin romukoppaan koko "kaikki-tänne-heti-nyt mentaliteetin". Asennoiduin siihen että muutos voi viedä aikaa jopa kuukausia. Ymmärsin ettei heti pidä lannistua jos ei vaaka näytä muutosta samantien ja myös sen että paino voi sahata edestakaisin. Tärkein on se kokonaisprosessi ja oikea suunta. Tärkeintä sitkeys ja periksiantamattomuus. Tärkeintä kärsivällisyys.

2. Asteittaiset muutokset
Ei kannata yrittää haukata liian suurta palaa kerralla eikä tehdä täyskäännöstä kerralla. Kun tekee muutoksia asteittain niihin ehtii paremmin tottua eikä tunnu liian vaikealta. Alkuun minäkin tein aivan yksinkertaista remonttia - vaihdoin eineslounaat salaatteihin ja kahvileivän tilalle hedelmää. Vähensin hiilarien määrää lautasella ja korvasin vihreällä - pyrin siis normaaliin lautasmalliin. Hylkäsin höttövehnän ja suosin kokojyvää. Viikonloppuisin vedin vapaammin kuitenkin enkä varsinaisesti kieltänyt itseltäni mitään kokonaan. Jätin tosin "karkkipäiviin" kaikenlaisen makean syömisen. Ruokapäiväkirjan pitäminen on myös hyvä apu painonhallinnassa.
Liikuntaa lisäsin niin aloin laskea kilometrejä ja pidensin sitten matkoja pikku hiljaa. Ennen pitkää mulla oli kilometritavoite per viikko johon pyrin. Otin myös ohjelmaan zumbaamisen ja tanssimisen kotona iltaisin useamman kertaa viikkoon, miettien siis jotain liikuntaa mikä olisi mahdollista kotioloissa ja tuntuisi kivalta. Muutamassa kuukaudessa painoa tippuikin useampia kiloja jo tällä alkuremontilla.

2015

3. Kartoita nykyisen elämäntapasi ongelmat
Luin paljon artikkeleja ja etsin tietoa liittyen elämäntaparemonttiin ja pysyvään painonpudotukseen. Pystyin paremmin näkemään oman ruokavalioni epäkohdat ja korjaamaan niitä. Huomasin esimerkiksi että epämääräinen "tekee mieli jotain hyvää"-fiilis johtui suuressa määrin siitä että ateriavälini olivat liian pitkät sekä siitä etten todellakaan juonut tarpeeksi. Makeannälkä olikin oikeasti janoa, nestehukkaa! Kiinnitin myös koko ajan enemmän huomiota ruuan laatuun. Kasvikset, marjat ja hedelmät tulivat osaksi arkea ihan eri tavalla. Ruuat olivat ihan liian hiilihydraattipitoisia ja proteiinin saanti jäi vähälle ja piilorasvaa, piilosokeria ja piilosuolaa tuli ihan liikaa. Äärimmäisen tärkeä teko oli myös palauttaa aamiainen takaisin aamuihin. Oli aamiainen sitten leipää, puuroa tai helposti juotava marjasmoothie, jollain on tärkeä käynnistää aineenvaihdunta yön jälkeen.

4. Etsi pysyviä vaihtoehtoja
Koska ymmärsin että ruokavalioni tarvitsi muokkaamista pyrin hakemaan jo heti sellaisia uusia terveempiä vaihtoehtoja joihin en tulisi kyllästymään heti. Vaikka ruoka olisi terveellisempää sen kuitenkin täytyy maistua niin hyvälle että sitä syö mielellään. Toki se vaati vähän totuttelua kropalta kuin mieleltäkin ensin. Mutta toisaalta oli myös innostavaa etsiä uusia reseptejä ja poiketa pois vanhoilta urilta. Ruuan monipuolistaminen ja variaatio olikin hauskaa. Opin käyttämään kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisemmin. Löysin vaihtoehtoja jotka maistuvat minulle edelleen. Ja vaikka olin valittanut että terveellinen ruokakassi on kallis, sain todeta senkin ettei se ole, vaikka vaatiikin ehkä hiukan enemmän suunnitelmallisuutta.
Samoin liikunnan suhteen - piti löytää sellaiset liikuntamuodot joista ihan oikeasti tykkäsi ja jotka innostivat liikkumaan. Aluksi se oli ihan kotijumppaa ja zumbapeliä, sitten innostuin kokeilemaan tankotanssia ja jäin sille tielle ja myöskin innostuin salitreenaamisesta kun sen makuun pääsin. Kukaan ei jaksa myöskään liikkua jos ei se tapa ole mukava. Ei minustakaan saa juoksijaa koska juokseminen ei vain ole minun juttu vaikka säännöllisesti olenkin hölkkäämistä kokeillut. Sen sijaan roikkuminen pää alaspäin tangossa tai renkaassa tai huhkiminen salilla painojen kanssa - koska niistä pidän, niitä harrastan!
Etsi siis sekä sellaiset ruuat mistä oikeasti pidät ja kokeile läpi lajeja kunnes löydät liikkumistavan joka tuntuu omalta, oli se sitten uiminen, squash, tanssi tai joku ryhmäliikunta.

5. MOTIVAATIO !
Tietysti se olet sinä itse joka saat kaiken tapahtumaan, eikä kukaan muu voi sitä matkaa tehdä puolestasi. Motivaation on löydyttävä itsestä ja sen on oltava niin vakaa että jaksat panostaa ja olla kärsivällinen. Oma motivaationi taisi syttyä päiväkirjoista, lueskelin juttuja ajalta jolloin olin ollut vielä olemukseeni kohtuullisen tyytyväinen ja halusin takaisin sen tunteen. Halusin takaisin oman itseni jonka jotenkin kilojen myötä olin jonnekin kadottanut. Motivaatiota voi ruokkia, tulta voi kohentaa, ja edistyksen huomaaminen on tietysti yksi iso asia joka auttaa pitämään sen yllä. Vaatekokojen pienetessä vaatekaapin uusiminen motivoi. Ja välissä kun tuloksia piti vähän odotella innostin itseäni muiden muutoskuvilla ja tarinoilla, ohjelmilla ja treenilehdillä. 

2016

Näillä keinoin onnistuin siis omassa muutoksessani enkä ole katunut sitä että lähdin muutosta koittamaan. Olisiko tämä nyt sitten kategoriaa "onnistunut laihdutuskuuri" kun kilot lähtivät ja ovat nyt myös pysyneet poissa kohta kolmatta vuotta? Silti, vaatiihan se jatkuvaa työtä. Edelleen täytyy haluta syödä kohtuullisen terveen perusrungon mukaan sekä riittävästi sekä liikkua edes jonkun verran. Jos palaisin syömään pelkkää hiilihydraattia, valkoista vehnää ja piilosokeria, einestä ja vääriä rasvoja, tilanne muuttuisi kyllä nopeasti. Mutta koska muistan miten paljon huonompi oli olotilani tuolloin sekö henkisesti että fyysisesti, ei paluu siihen olotilaan yksinkertaisesti kiinnosta. Kummasti makukin on muuttunut - joskus pidin kovastikin vaikkapa paistohyllyjen lihapasteijoista, nykyään niitä ei tee mieli enää koskaan. Herkuttelija olen kyllä! Joskus haluan leivoksen tai berliininmunkin, joskus jäätelöä, joka viikonloppu syön ainakin vähän suklaata. Parastahan tässä onkin että herkuttelu on sekin sallittua eikä mikään ole täysin kiellettyä - perusrungon vaan on oltava kunnossa pohjalla. 

Miten siis olisi - jos tammikuun innoittamana tahdot saada muutosta aikaan, kokeilisitko sinäkin heittää romukoppaan pikadieetit ja testaisitkin aloittaa asteittaista elämäntapamuutosta?

Ps. Ensimmäisen ja viimeisen kuvan välillä on kuusi vuotta ja -20kg.