2016

Summa summarum - Kuinka sujui vuosi 2016 liikunnan osalta?


Vuosi 2014 oli pyhitetty kuntorempalle. Se oli hyvin aktiivinen vuosi ja sama meininki jatkui vielä 2015 puolelle vaikka ensimmäiset tavoitteet olikin jo saavutettu. Liikuin todella paljon - lenkkeilin, juoksin ryhmäliikunnoissa ja salilla sekä tankotanssissa. Aerobisen osuus oli korkealla ja painokin kävi matalimmalla kuin pitkään aikaan.

Mutta vaikka silloin tuon tuoreen elämäntapamuutoksen tuomalla valtavalla energiamäärällä jaksoi ja tuntui että oikein pursusi tekemisen halua ja iloa niin tavallaan osasin odottaa että se meininki ei voi kestää ihan sellaisenaan loputtomiin. Liikunta ja tekemisen into kyllä onneksi juurtui osaksi arkea ja edelleen on sitä mistä nauttii ja mitä tahtoo tehdä, mutta se hurjin liekki hiukan jo rauhoittui. Jälkeenpäin katsottuna tuossa ehkä oli jopa koko ajan pieni uupumisen vaara, joskin muistin kyllä kuunnella kroppaani ja pidin lepopäivät säntillisesti ihan kaiken varalta, eli onneksi järki kulki mukana touhottamisesta huolimatta. Mutta ei nyt sitten toisaalta voi pitää ihmeellisenä että 2016 sujui liikunnan puolelta ehkä jo enemmän ylläpitomeiningillä ja motivaatiotaso laski niistä suurimmista lukemistaan jo alaspäin. Ehkä ihan tarpeellinenkin hengähdys.



Kevätpuolella kävin edelleen aktiivisesti tankotanssimassa sekä tunnilla että porukkamme omalla vuorolla. Loppukeväästä lähdin mukaan Fitfarmin Jukkafit-valmennukseen josta sainkin irti ihan mukavasti - sisälsi kehonpainotreeniä ja harjoituksia joka tuki akrobatiatavoitteitani. Uutta kävin kokeilemassa ilmajoogan ja rengastrapetsin merkeissä. Syönyt olen pääasiassa terveellisesti 80/20 mallilla, eli viikonloput vapaammin ja viikot ruodussa. Elintarvikevaaka on ollut nurkassa koko vuoden mutta jonkun verran määriä on oppinut arvioimaan jo ilman tarkkaa punnitustakin toki. Tiukoille dieeteille en halunnut lähteä siksikään että kevät oli stressaava koirieni sairasteluiden myötä noin muunmuassa ja epäilin tiukan ruokavalion noudattamisen olevan mulle siinä hetkessä pikemminkin haitaksi. Se että söi ja joi säännöllisesti ja monipuolisesti oli sitten taas ainoastaan hyödyksi myös stressin keskellä. Korosti entisestään miten tärkeää on muistaa huolehtia itsestään että jaksaa vaikka huolien keskellä sitä vasta helposti laiminlyökin oman hyvinvointinsa.



Kesällä tankoilu jäi tauolle ja olin mukana kesäteatteriprojektissa joka söi paljon aikaani. Salikortti pyöri koko ajan sivussa kuukausimaksuineen mutta käynnit jäivät vähänlaisiksi. Välillä kävin antaumuksella tuulettamassa päätäni siellä mutta tuntui myös hölmöltä viettää aikaa sisätiloissa kauniilla säällä. Jonkun kerran lähdin ulos treenaamaan sen sijaan. Kun sitten teatteriprojekti saatiin päätökseen, olin jonkun aikaa aika uupunut. Vaikka en vaihtaisi kokemusta pois ja nautin siitä niin sen jälkeen tarvitsi myös pientä alasajoa ja rauhoittumista. Kärsin myös motivaatiopulasta - ulkonäön muokkaaminen elämäntaparemontin keskellä oli ollut pitkään se kantava voima halussa edistyä, mutta nyt oltiin päästy tilanteeseen että viihdyin jo kuoressani riittävän hyvin eikä painolukemalla ollutkaan ihan niin merkitystä enää vaikka tavoitteita aina löytyykin.



Syksyn tekikin mieli tehdä lähinnä kaikenlaista akrobatiahenkistä kehonpainotreeniä. Toisin sanoen menin mieluummin kiipeilemään ulos luontoon leuanvetotangolle kuin salille treenaamaan peruspunttia. Annoin itselleni vapautta ja liikuin ja treenasin just niinkuin teki mieli - eli paljon sitten vaan roikuttiin jossain ylösalaisin. Ja sekin teki hyvää, koska sitten jossain vaiheessa tekikin ihan oikeasti mieli jo palata salille ja kun sinne palasi ja vetäisi kunnon salitreenin niin ihmetteli miksi ihmeessä edes tuli oltua tauolla. Muisti taas kuinka paljon hommasta oikeasti tykkäsi.



Loppu vuosi kärsi sitten taas - juuri kun se into löytyi, alkoi flunssakierre joka taas osaltaan pakotti olemaan poissa salilta. Pari peräkkäistä flunssaa ja sellaisia jotka jäävät päälle ärsyttävän hiutuvasti niin ettei uskalla treenata. Tai että tuntuu jo olevan melko terve olo, mutta sitten teet yhden pidemmän pyöräilyn vaikka ja takapakkia tulee. Todella ärsyttävä oli tämä flunssailuvaihe siis. Akrobatiatreeneissä tuli käytyä sen verran kuin kunto antoi periksi ja muuten paljolti maattiin sohvan pohjalla netflixin parissa sekä luettiin useampia kirjoja teemukin kanssa.

Jonkinlaisen kevyemmän vuoden jälkeen nyt sitten koitetaan starttailla vuotta 2017. Katsotaan eri postauksessa vähän vielä toiveita ja tavoitteita mitä ladataan sille!

Tankotanssiin hurahtanut

"Tankotanssi on tanssi- ja voimistelulaji, joka kehittää sekä aerobista- että lihaskuntoa. Haastava laji vaatii myös hyvää koordinaatio- ja reaktiokykyä. Laji soveltuu kaikenikäisille, mutta haastavuutensa vuoksi jonkinlainen pohjakunto on hyvä olla, jotta lajista saa mahdollisimman paljon irti.
Tankotanssissa tankoa voidaan käyttää tasapainotukena lattialla tapahtuvalle tanssille tai itse tangon varassa voidaan tehdä pyörähdyksiä, kiipeämisiä ja ylösalaisin kääntymisiä. Melkoisen rankan liikunnan lisäksi tankotanssi on myös osa esitettävää taidetta – kuten esimerkiksi tanssi, ooppera, musiikki, teatteri ja sirkus."

Näin avaa tankotanssia Annan kuntoblogi:sta löytyi tällainen osuva esittely lajista. Tankotanssin pidempi nimikehän olisi ilma-akrobatiaa pystytangolla. joskin tankoiluun voi myös yhdistää tanssillista floorworkkia koreografioineen. Tankotanssi on saanut harrasteena jo melko paljon jalansijaa ja tietoisuus siitä lajina on kasvanut. Ehkäpä myös ennakkoluulot lajia kohtaan jo hieman taittuneet - kysehän ei ole mistään hämyisillä strippiklubeilla tapahtuvasta kiemurtelusta sitten ollenkaan vaikka tangon kanssa tanssiminen sellaiseen usein liitetäänkin. 

Riemu siitä kun ensimmäisiä kertoja pääsi kiipeämään kattoon saakka.

Perhosta koittamassa

Sen sijaan tankotanssi on liikuntaharrastus ja urheilumuoto siinä missä moni muukin. Ja ei edes ihan mikään helpoin laji myöskään.Varusteita et hirveästi tarvitse - ensimmäisellekin tankotanssitunnille tarvitset mukaan pienen pyyhkeen, lyhyet shortsit ja esimerkiksi urheilutopin, joka saisi mielellään jättää kainaloitakin esille. Tämä siksi että tangolla pysyminen ja pidot perustuvat tangon ja ihon väliseen kitkaan. Kovin vaatetettuna ei siis pysty tekemään liikkeistä kuin murto-osan, minkä takia tankoilijoiden perusvaatetus on tällainen vähän niukempi.

Itse aloitin tankoilun aika kylmiltäni tarkoittaen että minulla ei ollut laajempaa liikuntataustaa ennestään. Takana oli tuore mutta onnistunut elämäntapamuutosprojekti ja kotioloissa olin vajaa puoli vuotta treenaillut lihaskuntoa. Aerobisen osuus oli vielä suurempi kuin lihaskuntotreenin ja vaikka liikuin jo aktiivisesti niin voimatasoni olivat kyllä vielä alhaiset. Tältä pohjalta kun lähti kokeilemaan tankoilua niin edistyskin oli tietysti sen mukaista. Vaikka ensimmäisellä tunnilla vuoroteltiin tangolla kolmen tytön kanssa ja tuntui että eihän tässä paljon mitään tee, niin tunnin jälkeen hyvä kun nostin edes käsilaukkuni maasta. Ja sitten olinkin puoli viikkoa yläkroppa aivan jurtissa ja kipeänä. Sopivasti lihakset antoivat periksi ennen seuraavaa tuntia - ja sitten taas oltiin puoli viikkoa kipeänä. Meni monta kertaa että yksinkertaisimmatkin liikkeet alkoivat onnistua - sattuneesta syystä pidinkin alkuun enemmän pyörähdyksistä kuin pidoista. Mustelmat olivat taattua seuraa, varsinkin jalkapöydät olivat jatkuvasti hellänä ja vähän joka kohta muutenkin. Ah, sweet misery! Ja mitään kaunista ja sulavaa touhu ei ole edelleenkään. Siitä on seksikkyys kaukana kun koittaa ähertää itseään oikeaan asentoon kunnon pitoon ja olla tippumatta tangolta kesken kaiken. Mukavassa tyttöporukassa on kuitenkin ihan mahtava treenata yhdessä ja moni liikevariaatiokin on saanut ihan uusia nimiä oikeiden tilalle - meillä on muunmuassa liike joka on kansanomaisemmin sanottuna rullakebab..

Silti, kipinä lajiin syttyi jo alussa ja itsepäisyys iski päälle - minähän vielä opin tämän! Ja voi sitä riemua itsensä ylittämisestä aina kun hitusen edistyi ja jokin asia onnistui! Edelleenkään en ole lajissa se taitavin, se osaavin, liikkuvuus ei anna myöten moneenkaan liikkeeseen ja voimatasot toisiin ja sitten on vielä koordinaatio.. Mutta tykkään tankoilusta kuitenkin tosi paljon, nautin kiipeilystä ja pää alaspäin roikkumisesta ja koen tarvetta kehittyä - vaikka sitten hitaasti mutta varmasti. Vuoden päästä tahdon olla taitavampi kuin nyt.  Ja yritän myös järjestää muuta treenaamistani niin että voin kehittyä tankotanssia silmällä pitäen.

Nyt kun vielä pääsisi treenaamaan kunnolla - tämä monen viikon tauko alkaa kyllä jo puuduttaa urakalla. Ja kun se vielä pakottaa palaamaan treenin pariin vähän rauhallisemmin. Eilen tein kotona pientä kehonpainotreeniä, eritasopunnerruksia ja vatsoja, lisäksi vähän selän venytyksiä. Lyhyttä ja ytimekästä lihaksien herättelyä. Tänään tuntuu sopivasti hauiksissa ja olkapäissä ja myöskin keskikropassa, mutta huomaa kyllä että nyt vielä tuollainenkin ärsyke jo riittää eikä vielä voi vetää treenejä samaan tapaan täysillä kuin ennen treeniä. Mutta jos nyt jatkaisi herättelyä tämän viikon ja katsoisi mihin ensi viikolla pystyy.